deuxième

Kerrankin voin sanoa kirjoituksessani, että oli tuottelias päivä. Melkein koko nettisivu on nyt Taitaja-kisaa varten koodattu, eli opettaja voi lakata niskaan hengittämisen ja antaa olla. Lopputulos miellytti omaa silmää ihan mukavasti, vaikkei vastannut alkuperäistä suunnitelmaa. Tällä aikataululla pidän sitä kuitenkin saavutuksena. Sen lisäksi viimeistelin pari lukua kirjaa varten ja vaihdoin lakanat sänkyyn. Yksinkertaisia arkiaskareita, mutta niitähän se elämä on täynnä.

Visitoin myös huoneen parvirakenteen, jonka kissa on lähinnä ottanut haltuunsa. Täytyy sanoa, että en ole koskaan järkyttynyt yhtä paljon. Enkä muuten ole koskaan ennen tuntenut yhtä palavaa tarvetta ruveta siivoamaan ja sisustamaan. Tässä sitä ollaan. Huomenna koko parvi saakin siis häädön nyrkin kokoisista pölypalloista ja kissankarvoista - herran jumala sain allergisen reaktion siellä käytyä. Suihku ja joululahjasuihkugeelien testaus oli pakollinen sen mission jälkeen.

piirrät maahan ensimmäisen viivan
minä luettelen kirjaimet
talon takana nojaamme kivijalkaan
katsomme taivaalle
toivomme ukonilmaa


Taitaja-kisoista vielä sen verran, että en malta odottaa. Tulee varmasti upeaa lähteä kukonlaulun aikaan ajamaan samaisen opettajan kanssa Helsinkiä kohti. Mukava pikku roadtrip siis luvassa. Onneksi Eetu lähtee mukaan, muuten voisi äkillinen influenssa iskeä. SMG on toiminut taas mukavana inspiraatiomusiikkina tämän projektin parissa, ja onneksi se on ohi. En jaksaisi enää yhtään HTML koodia HTML koodin perään, CSS:ää tai PHP:ta. Se oli nyt tässä, kiitti riitti.

Loppuilta menee Ugly Bettyn ja suklaasoijajuoman parissa. Sainpa tänään Burberryn takin (westbury), ja täytyy sanoa, että ihana on. Ja Burberrystä puheen ollen, eikö olekin hemmetin suloinen kuva Eddie Redmaynesta?



Kai jotkut vaan on syntyneet täydellisinä, eikös? Loppuun vielä Florence + the Machinea, joka on myös Eddien tavoin rakastettava;



- Sofia

premier

Järkyttävän paha olo. Aivan järkyttävä, eikä se lähde pois millän. On upeaa huomata olevansa taas taudissa, jossa mikään ei pysy sisällä ja tekee mieli halailla vessaa. Hurmaavaa. Mutta on tässä ne bonuspuolensa, jotka takaavat mahdollisuudet levätä kotona, katselle telkkaria ja kirjoittaa mitä mieleen tulee. Otan siis tämän hyötyaikana saada valmista jälkeä - itseni kohdalla.

Esimerkiksi tämä blogi, jonka tulevaisuuden olin jo heittänyt romukoppaan. Nyt päätin kuitenkin, että nostan tämän vielä suosta paremmalle tasolle. Tai siis, suosta ainakin sille tasolle että miä itse olen tyytyväinen. Just nyt on niin itsekäs olo, että tekstistä huokuu se sataprosenttisesti läpi täydellä volyymilla.

Jos nyt alkaisi siitä, miten positiivista kipeät päivät ovat minulle; ne jakautuvat aina kolmeen eri virikkeeseen, eli The O.C, kynsilakka ja n. 300 litraa eri juomia. Tänäänkin on mennyt kaikkea teestä mansikkamehuun, kynnet ovat vaihtaneet väriä neljä kertaa ja O.C. pyörii lähes taukoamatta. Mutta kenenpä päivää ei piristäisi Seth Cohenin tajuttomat kommentit ja Marissan angstit? Hieno lausekin niistä tuli.


"Even when you're not a couple you'll always be a couple. You're Joanie and Chachi, Luke and Leia. "
"Um, Luke and Leia were brother and sister. "
"Yeah, well, may the force be with you. "




Että niin kivaa tänään. Pitäisi tehdä englannin rästityöt alta pois, hakea työpaikkaa työssäharjoitteluun, viimeistellä pari tekstiprojektia, siivota huone ja keksiä lahja pikkuveljelle, mutta voihan ne päivät näinkin viettää. Luultavasti samaa on luvassa vielä huomisellekin. Perjantaina sitten otetaan näppäimistö kauniiseen käteen ja aletaan koodailla nettisivuja taitajakisaa varten. Kiinnostusprosentti on huimat kolme.

Nyt palaan tuon O.C:n pariin ja teineilen loppuillan. Presidenttitenttikin tulisi maikkarilta, mutta katsoo nyt jaksanko alkaa sitä tänään seuraamaan. Tää O.C. on kuitenkin niin paljon parempaa herkälle sielulle.



on muuten hemmetin hyvä cover, ja The Kooks on rakkaus.

- Sofia.